fbpx

Rankaiseminen koiran koulutuksessa: heikenne koiralle vai palkkio omistajalle?

EI! EI! EI! P****ELE! Kuulostaako tutulle? Toivottavasti ei.

Koirankoulutus, niin kuin eläinkoulutus yleensäkin on entisaikaan perustunut hyvin pitkälle erilaisten rankaisujen käyttöön. Rankaisulla tarkoitan positiiviseen heikenteeseen (P+) eli jonkin epämiellyttävän vaikutteen (ärsykkeen) lisäämiseen, jonka avulla pyritään vähentämään käyttäytymisen esiintyvyyttä. Omistajalle yleensä on tärkeintä lopputulos, eli se että sitä
ei -toivottua käyttäytymistä ei esiinny ja toivottavaa yleensä on, että tähän lopputulokseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti. Tärkeää on tiedostaa, millaisia vaikutuksia rankaisemisella on, mikäli aiot sitä koulutuksessasi käyttää.

Koira oppii koko ajan, halusit tai et. Et pysty vaikuttamaan aivan kaikkeen siihen mitä koirasi oppii, joten tärkeää on, että et vie koiraasi tilanteisiin, joissa se ei tiedä kuinka sen tulisi käyttäytyä. Tai ainakaan vaatimaan näissä tilanteissa haluamaasi käyttäytymistapaa. Opettamalla koirallesi miten sen tulisi käyttäytyä, mahdollisesti jo pentuaikana, pääset nopeammin ja luotettavammin haluttuun lopputulokseen eikä sinun tarvitse käyttää rankaisua missään tilanteissa, kun koirasi tietää miten haluat sen toimivan.

Kuka päättää mikä on rankaisu?

Rankaisun pitäisi vähentää toimintaa, eli käytöksen joka tapahtuu välittömästi ennen, pitäisi vähentyä tai jopa loppua rankaisun seurauksena. Koira määrittelee itse, mitkä asiat se kokee rankaisuna. Rankaisu ei tarkoita aina fyysistä väkivaltaa tai koiran satuttamista, vaan esim. herkälle koiralle se voi jopa tarkoittaa omistajan hermostunutta mielentilaa. Rankaisukin unohtuu ennen pitkää, ellei se ole ollut niin voimakas, että se on aiheuttanut shokkireaktion. Usein rankaisu on kuitenkin koiran näkökulmasta lievä ja koira siedättyy rankaisuun toistojen myötä tai saattaa pitää sitä vain “välttämättömänä pahana”.

Mitä vaikutuksia rankaisemisella on?

Rankaisemisen on todistettu erilaisissa tutkimuksissa lisäävän stressiä. Stressin taas on todettu vaikuttavan terveydentilaan ja eliniän pituuteen. Rankaisemisen on huomattu vähentävän vuorovaikutusta ympäristön kanssa (mm. kanssakäyminen omistajan, ihmisten, toisien koirien kanssa). Sen on myös todettu lisäävän ahdistuneisuutta koirilla. Myös terveydelliset vaikutukset fyysisiä rankaisumenetelmiä käytettäessä (esim. hihnasta aiheutuva paine > kaulan alueen vauriot) on otettava huomioon, eli voit toiminnallasi vaarantaa myös koirasi terveyden. Jo 60-luvulla tehdyissä tutkimuksissa todettiin kipua aiheuttavien koulutusmenetelmien ja välineiden aiheuttavan aggressiivista käyttäytymistä, joka pahimmillaan suuntautuu omistajaan. Rankaiseminen altistaa myös entistä suuremmalla todennäköisyydellä erilaisten käyttäytymisongelmien muodostumiselle mm. jo edellä mainittuun aggressiivisuuteen, mutta myös pelkokäyttäytymiseen. Eli ei ole samantekevää millaisia menetelmiä koiran koulutuksessa käytetään.

Tottelevainen koira vai jotain muuta?

Näetkö videolla hyvin käyttäytyviä koiria vai jotain muuta?

Minä ja monet kollegani näkevät aivan jotain muuta kuin tottelevaisia koiria. Kyseisiä koiria voisi alkuun kuvitella hyvin tottelevaisiksi… mutta kun tarkemmin seuraat koirien elekieltä, niin koirilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata omistajaansa tai muuten… tulee selkään.
Eli koiria on rankaistu niin paljon ei -toivotusta käyttäytymisestä, ettei ne uskalla enää tehdä mitään muuta kuin seurata omistajaa. Vain seuraamalla omistajaa pystyy välttämään rangaistuksi tulemisen.

Opittu avuttomuus on tila, jossa koira on oppinut, ettei se kykene vaikuttamaan ympäristöönsä. Kyseessä on niin voimakas stressitila, jonka seurauksena koira lamaantuu täysin ja vaipuu vakavaan apatiaan, jota voidaan verrata ihmisen masennukseen. Vaikka eläimellä olisi mahdollisuus välttää rankaisu, se ei tee sitä, koska ei enää uskalla tai pysty. Mikäli koiran koulutuksessa käytetään rankaisemiseen perustuvia menetelmiä, koira lopettaa nopeasti yrittämisen ja on mieluummin tekemättä mitään, kuin ottaisi riskin saada rangaistuksen väärästä toiminnasta. Eli toisin sanoen, kun ei tee mitään, ei myöskään voi tehdä virheitä. Ongelmallisesti käyttäytyvää koiraa rankaisemalla ei -toivotusta käytöksestä, se saattaa tukahduttaa ongelmalliseksi katsotun käyttäytymistarpeensa välttyäkseen rangaistukselta, mutta se jää usein kytemään, jolloin koirasta tulee kävelevä aikapommi, kunnes joku kaunis päivä se päättää reagoida. Milloin ja millä tapaa, sitä ei voida ennustaa.
Koira saattaa näyttää tottelevaiselta, mutta todellisuus on aivan jotain muuta.

Rankaisemiseen perustuvat apuvälineet

Ihmisen mielikuvitus on vilkas. Se ei riitä, että ihminen rankaisisi koiraa suullisesti tai fyysisesti, vaan sitä varten on pitänyt kehittää jopa apuvälineitä. Markkinoilla on paljon tavaroita, joiden vaikutus perustuu kivun tai pelon aiheuttamiseen. Vedonestovaljaat saattavat vähentää vetämistä, koska ne tuntuvat hyvin epämiellyttäviltä herkkää kainalon ihoa vasten ja pahimmillaan hankaavat koiran ihon vereslihalle. Sitruunapanta saattaa vähentää koiran haukkumista, mutta koiran yksinoloon liittyvä pelko ja ahdistus vain pahenee, kun koira ei pysty enää purkamaan pahaa oloaan haukkumalla. Kuristavat pannat voivat edesauttaa koiran hallintaa ulkoillessa, mutta pahimmillaan se voi aiheuttaa koiran pyörtymisen hapenpuutteeseen tai vaurioittaa kaulan- tai niskanaluetta pysyvästi. Paineilmalla toimivat äänimerkit, suihkut tai koiraa kohti heitetyt kolinatölkit saattavat saada koiran lopettamaan ohikulkijoille rähjäämisen, mutta koira voi alkaa pelätä toisia koiria, omistajaa tai muita ympäristössä olevia ärsykkeitä entistä enemmän.

Miksi rankaiseminen sitten toimii?

Rankaiseminen toimii, mutta ei eläimelle vaan ihmisille. Se aiheuttaa yleensä (riippuen rankaisun voimakkuudesta) eläimessä välittömiä muutoksia käyttäytymisen esiintyvyydessä, jolloin ihminen huomaa, että tämähän toimii, eli toimii positiivisena vahvisteena (palkkio) ihmiselle. Toiminnalla voi olla välittömiä vaikutuksia, mutta tapahtuuko todellista pitkäaikaista oppimista. Tuskin.
Esim. koira haukkuu rappukäytävästä kuuluville äänille ja ihminen komentaa koiraa ”hiljaa” ja koira hiljenee. Ihminen huomaa kieltämisen/rankaisun toimivan ja tekee näin myös seuraavalla kerralla. Ehkä huutaa jopa kovempaa. Huomaatko itse ongelman? Seuraavalla kerralla… eli käytös ei muuttunut, vaan sitä esiintyy yhä ja taas seuraavalla kerralla koiran haukkuessa omistaja huutaa ”hiljaa”. Ja näin ollen sama toistuu, joka kerta.

Onko odotuksemme liian korkealla vai osaamisemme liian heikkoa?

Haluamme ja oletamme että koirat toimivat meidän sääntöjen ja odotusten mukaan. Mutta olemmeko unohtaneet sen, että koirat ovat eläimiä. Ne käyttäytyvät omalle lajilleen tyypillisillä tavoilla, jotka eivät välttämättä sovellu meidän ajatusmaailmaamme. Oletammeko liikaa ja onko odotuksemme koirien suhteen liian korkealla? Me ihmiset haluamme vain, että ei toivottua käyttäytymistä ei esiinny. Mutta koska käyttäytyminen pitää aina korvata jollain toisella käyttäytymisellä, eli mitään ei voida vain poistaa. Koirilla ja ylipäätään eläinmaailmassa ole olemassa käyttäytymistä nimeltä  ”tehdä ei mitään”. Käyttäytyminen pitää aina korvata jollain toisella käyttäytymisellä.  Mikä se muu käyttäytyminen on, riippuu siitä, mikä on koiralle siinä hetkessä kannattavaa. Joko jotain mitä koira jo osaa tai voit opettaa koirallesi jonkin halutun käyttäytymismallin, joka tulee olemaan koiralle kannattavaa.

Vanhanaikaisia uskomuksia ja ohjeita:

Mitä seurauksia niillä on ja mitä koira todellisuudessa oppii?

 

Koira haukkuu ohitustilanteissa toisille koirille. Heitä sitä kolinatölkillä.

Rekku on harmaa koira, joka haukkuu toisille koirille niitä nähdessään. Kouluttaja P.V. käskee omistajaa heittämään koiraa kohti kivillä täytetyllä, rämisevällä tölkillä (kolinatölkki), kun koira alkaa haukkumaan toiselle koiralle. Rekku pelästyy ja lopettaa haukkumisen. Omistaja huomaa keinon toimivan ja jatkaa kotiympäristössä kolinatölkin käyttöä.

Todellisuudessa Rekku joka ei ole saanut olla tekemisissä nuorella iällä muiden koirien kanssa pelkää toisia koiria ja siitä syystä haukkuu niitä nähdessään. Toisia koiria kohdatessaan Rekku kohtaa pelkoa molemmista suunnista: lähestyvästä koirasta ja omistajan kädestä lentävästä kolinatölkistä. Rekku menee opitun avuttomuuden tilaan, eikä uskalla enää tehdä mitään nähdessään toisia koiria, mutta omistaja on tyytyväinen, kun koira käyttäytyy ohitustilanteissa halutunlaisesti. Minkälaista oppimista on tapahtunut?

 

Kun koira vetää hihnassa. Laita koiralle kuristuspanta ja lyhyt hihna. Nyppää koiraa hihnasta aina kun se vetää, niin se oppii kävelemään vetämättä.

Vainu on iso nuori uroskoira, joka vetää hihnassa. Omistajalla on vaikeuksia hallita koiraansa. Naapurin Pena kertoo opettaneensa vuosikymmenten ajan seeffereitään kävelemään hihnassa niin, että kun remmi kiristyy, nyppäisee Pena hihnasta niin, että koira korjaa käytöksensä ja hihna ei ole enää kireällä. Vainun omistaja ei kuitenkaan tule kysyneeksi joutuuko tätä tekemään kauankin. Pena on tehnyt tätä vuosikymmeniä. VUOSIKYMMENIÄ!  Mitä luulet Penan koirien oppineen vuosikymmenten aikana? Ja missä kunnossa luulet hänen koiriensa kaulan alueen rakenteiden (kuten henkitorven) ja lihasten olevan?

Vainu on nuori uros, jota kiinnostaa ympäristö ja siellä olevat hajut ja erilaiset ärsykkeet. Omistaja ei ole Vainun mielestä niin mielenkiintoinen, vaan se haluaisi tutkia ympäristöään vapaammin. Vainulle ei ole koskaan opetettu kuinka sen tulisi käyttäytyä hihnassa, eli kulkemaan omistajan lähellä niin, että se olisi koiralle kannattavampaa kuin hajujen haistelu hihna kireällä täysillä höyryillä eteenpäin suunnaten.

 

Koira haukkuu yksinollessaan. Hanki sille haukunestopanta.

Kaja on kolmevuotias pieni ruskea nappisilmäinen tyttökoira, joka haluaisi olla aina siellä missä omistajakin. Mökillä vietetyn kesäloman jälkeen palataan kotiin kaupunkiin ja omistaja palaa töihin. Naapuri ilmoittaa Kajan haukkuvan taukoamatta ja käskee Kajan omistajan hankkia koiralle haukunestopannan, jottei häiritse haukunnallaan naapureita. Omistaja suuntaa eläinkauppaan, laittaa Kajalle seuraavana aamuna ostamansa haukunestopannan kaulaan ja lähtee töihin. Naapurilta kysyttäessä Kaja on ollut hiljaa koko päivän. Sekä naapuri, että Kajan omistaja ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

…mutta Kaja. Yksinjäädessään se juoksee ovelle haukahtaa kerran ja pelästyy pahanpäiväisesti haukkupannasta tulevaa suihketta, jonka jälkeen säntää pedilleen täristen loppupäivän ajaksi. Se tärisee vielä silloinkin, kun omistaja 9h päästä tulee takaisin kotiin ja juoksee välittömästi omistajan luokse hakemaan rapsutuksia ja huomiota. ”Huh, onneksi nyt olo helpottaa”, Kaja tuumii.

Minkähänlainen päivä Kajalla huomenna on luvassa?

 

Koira karkaa pihasta. Kun se tulee takaisin, toru sitä.

Samppa on 5-vuotias täplikäs uros, jonka reviirillä asuu paljon muita koiria. Samppa on todella sosiaalinen ja tulee toimeen naapuruston koirien kanssa. Samppa viettää paljon aikaa omalla pihallaan ja seurailee naapuruston tapahtumia. Toisinaan Samppa hyppää aidan yli ja lähtee seikkailemaan naapurustoon. Naapuri soittaa jo kolmatta kertaa viikon sisään Sampan omistajalle ja kertoo Sampan olevan taas hänen pihallaan. Sampan omistaja lähtee välittömästi hakemaan koiran takaisin omalle pihalle. Naapuri kehottaa rankaisemaan koiraa omatoimireissuista. Iloisesti omistajansa luokse juokseva Samppa saa omistajalta kirosanaryöpyn, niskapöllyt ja se viedään niskasta takaisin kotipihalle.

Omistaja ihmettelee miksi Samppa ei malta pysyä omalla matalalla aidalla aidatulla pihalla vaan karkailee naapuriin. Ehkä se ensi kerralla pysyy, kun sain kunnon pöllyt tämän karkureissun päätteeksi. Ainakin koira näytti katuvalta.
Sampan pihalla ei ole viihdykkeitä, jonka vuoksi ruoho aidan toisella puolella on vihreämpää. Myös naapuruston naisten tuoksut ovat hyvin kiehtovia. Häntä koipien välissä ihmettelevä Samppa ei ymmärrä miksi omistaja on vihainen, kun hän iloisesti tuli takaisin omistajan luokse. Ehkä ensi kerralla juoksenkin karkuun, niin omistaja ei ole vihainen? Mitä Samppa oppi? Ja Mitä Sampan omistaja oppi?

Lopuksi…

Kun taidot loppuu, rankaiseminen alkaa.

Haluaisinkin, että pysähdyt hetkeksi ja mietit, onko oma käyttäytymisesi, tietosi ja koirankoulutustaitosi sellaiset, joilla edistät koirasi hyvinvointia? Millaisia valintoja sinä haluat tehdä tulevaisuudessa? Ja oletko miettinyt, millaisia seurauksia valinnoillasi tulee olemaan?

 

Doginaarimme, artikkelimme ja tarjoamamme koulutuspalvelut auttavat sinua ymmärtämään koirien käyttäytymistä, kouluttamaan koiraasi paremmin ja lisäämään sen hyvinvointia. Tilaa uutiskirjeemme ja saat sähköpostiisi uusimmat artikkelimme ja ohjeita koirasi hyvinvointia ajatellen.

16.4.2019

3 responses on "Rankaiseminen koiran koulutuksessa: heikenne koiralle vai palkkio omistajalle?"

  1. Mahtavaa! Artikkelin tarkoituksella on saada aikaan keskustelua ja nimenomaan herättää ajatuksia ja laittaa myöskin ajattelemaan asioita muiltakin kuin siltä omalta näkökannalta.
    Sosiaalisen median puolella on syntynyt paljon keskustelua aiheesta, joten haluaisin ottaa esille muutamia asioita, mitä haluaisin ihmisten pohtivan syntyneiden keskustelujen perusteella.

    Artikkelissa ei mainittu positiivista kouluttamista/vahvistamista, mutta koska se nousi vastakkain asetteluksi rankaisemiselle monissa kommenteissa, niin otetaan muutama pointti, koska selkeästi käy ilmi, että käsite on ihmisille vieras tai se on ymmärretty täysin väärin. Ensinnäkin, positiivinen rankaisu/heikenne (P+) ei ole vastapari positiiviselle vahvistamiselle/palkitsemiselle (R+). Toiseksi, positiivinen kouluttaminen ei tarkoita: nakkien syöttelyä tai mitä tahansa vahvistamista, huomioimattomuutta, huonon käyttäytymisen sallimista, rankaisemattomuutta, kaikkien kanssa samalla tavalla toimimista, pumpulissa kasvattamista tai kukkahattutäteilyä. Se on paljon laajempi käsite, jossa huomioidaan monia muitakin asioita kuin pelkkä käyttäytyminen. Kolmanneksi, se perustuu tieteeseen, ei poppakonsteihin tai uskomuksiin tai siihen, mitä omilla silmilläsi näet. Jos positiivinen koulutusmenetelmä ei toimi, sitä ei osata käyttää oikein kyseisellä yksilöllä. Eli vika on kouluttajassa, ei menetelmässä. Tässäpä vaikka ajankuluksi lukemista, niin pääsee jo hieman tarkemmin sisälle mitä se positiivinen kouluttaminen pitää sisällään. Vaikka kirjoitus on pari vuotta vanha, ei tieto ole muuttunut miksikään. https://dogscent.fi/positiivinen-kouluttaminen-kukkahattutatien-hommaako/

    Vinkki, lue artikkeli uudelleen ja mieti asiaa uudestaan. Varsinkin kohta ”Miksi rankaiseminen sitten toimii?
    Huomaan usein, että asiaa ei osata nähdä eläimen kannalta, vain ihmisen. Esim. koira joka haukkuu toisille koirille ja käyttäytymisen hallitsemiseksi käytetään rankaisua. Jos rankaisu toimisi koulutusmenetelmänä, sitä ei tarvitsisi käyttää muutamaa kertaa enempää. Jos joudut koulutuksessasi käyttämään edelleen rankaisua, niin sehän ei silloin toimi!
    Ja jos koiran käyttäytyminen on toivottua toisinaan, niin mitä koira on todellisuudessa oppinut? Toimimaan halutulla tapaa vai käyttäytymään tavalla, jolla se voi välttää rangaistuksi tulemisen?

    Ammattimaisten kouluttajien tietopankkiin kuuluu myös rankaisemiseen perustuvien koulutusmenetelmien hallinta. Miksi niitä ei käytetä, johtuu siitä, että heillä on ymmärrys ja tietoa mitä vaikutuksia ja seurauksia niiden käyttämisellä on. Se ei tarkoita, etteivätkö he voisi työssään näitä käyttää ja niitä voidaankin käyttää, mikäli niitä hyvin suunnitellun koulutuksen tukena tarvitaan.

    Hienoa, että artikkeli herätti paljon keskustelua. Hyvä välillä saada ihmiset miettimään asioita, koska Dogscentin missiona on auttaa ihmisiä ymmärtämään koirien käyttäytymistä ja muuttamaan vanhanaikaisia käsityksiään koirien kouluttamisesta. Tätä missiota jatkamme edelleen.

  2. Kävin kouluttajalla, joka opetti, miten ketjupantaa käytetään. Se oli hellävaraisin ja herkin koulutus, jossa olen koskaan käynyt. Koirani todella oppi kulkemaan ketjupannassa niin, että kun se alkaa kiristyä, koira huomaa sen itse (ketju “kilisee” rengasta vasten) ja hidastaa. Koira oppi pantaan viikossa, ja kulkee nykyään rennosti kävellen, kun ennen meno oli jatkuvaa jojoilua ja stressaamista. Aiemmin pantaan ja valjaisiin kohdistui lenkin aikana useita nykäyksiä ja meillä molemmilla pinna kiristyi, kun emme ymmärtäneet tippaakaan toisiamme. Koira stressasi ja läähätti, juoksi lintujen perään ja hajujen mukana, jännitti ja joutui keskittymään kokoajan, kun yritti suorittaa koko lenkin kestävää koulutusta ja käskytystä. Nykyään sillä on koko hihna käytössään ja vain yksi sanaton sääntö: älä kiristä hihnaa. Aivan mahtavaa. Kuljemme molemmat rennosti ja hiljaa, koira hajuja nuuskutellen ja minä yhdessä olosta nauttien.
    Artikkelissa viitataan mieheen, joka joutui nyppimään pannasta koko koiran elämän ajan. Minäkin tiedän kouluttajia, jotka kulkevat käsi namitaskussa koko koiran elämän ajan. Kummassakin tapauksessa on menty pieleen. Se ei silti poista sitä mahdollisuutta, että joku voi onnistua kouluttamaan ketjupannalla tai nameilla asian kerralla ja hyvin, niin että koira ymmärtää, mitä sen pitää tehdä, eikä koulutusta tarvitse enää “jatkaa”.

    • Hei Suvi ja kiitos kommentistasi.

      Kyllä, ketjupannan äänestä voi opettaa koiralle vihjeen jollekin toiselle halutulle toiminnalle. Ihan samalla tapaa klassisesti ehdollistumalla oppimista tapahtuu kuin vaikka käskysanojen opettamisessa. Vihje liittyy vain ketjupannasta tulevaan ääneen. Tämä kuitenkin on hyvin harvinaista, että sitä osataan tehdä oikein. Se mihin koira yleensä liittää ketjupannan kilinän, on nykäisystä kohdistuva kipu tai omistajan hermostuminen. Ei niinkään se että koiralle opetettaisiin hidastamaan kävelyvauhtia tai palaamaan ohjaajan vierelle. Mutta kyllä, äänivihjeen voi koiralle opettaa. Tiedän tapauksen, jossa kolinatölkistä oli opetettu koiralle mieluisa asia, ihan vain piruilumielessä erästä kouluttajakuntaa kohtaan.

      Yleisesti negatiiviseksi mielletyistä asioista voi opettaa koiralle mieluisia.
      Kyseiset esimerkit ovat hyvin yleisiä asioita, miten ko. asiat käsitetään ja miten niiden käyttö mielletään. Siksi ne esimerkeissä ovat. Kuten kirjoitat, myös käsi namitaskussa kulkeminen ei ole koulutuksellisesti “oikein”. Siinä makupaloista ja käden taskussa pitämisestä on tullut vihje käytökselle jonkin muun (suullinen, visuaalinen tms.) vihjeen sijaan. Tehokas koulutus ei ole houkuttelua, lahjontaa, tai kieltämistä. Tehokkaan koulutuksen aikana koira oppii haluttuja asioita, joilla ei ole haitallisia sivuvaikutuksia (esim. pelko).

Leave a Message

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Dogscent

Toimialue:
Pk- seutu
Kysy tarjousta myös muualle Suomeen.

Emmi Hakio
info@dogscent.fi
www.dogscent.fi

Facebook

Tilaa uutiskirjeemme

© Dogscent. Toteutus hakio.fi