07.06.2017

Dog Mythbusters: #1 Alfa, laumanjohtaja ja johtajuus

Johtajuus teorian juuret yltävät 40-luvulle saakka. Tutkija R. Schenkelin vuonna 1947 julkaisema artikkeli Expression studies on wolves: captivity observations pidetään johtajuusteorian lähteenä. Schenkelin tutkimusryhmä teki Baselin eläintarhassa Sveitsissä tutkimusta susien käyttäytymisestä. Noin 10m x 20m suuruiseen aitaukseen tuotiin aikuisia susia eri laumoista ja seurattiin kuinka ne käyttäytyvät erilaisissa tilanteissa. Tutkijat tekivät päätelmän siitä, että susien välille muodostui tiukka arvohierarkia, joka ratkaisee sen kuka laumassa saa tehdä ja mitä missäkin järjestyksessä mm. pääsee ruokailemaan. Tutkijat havaitsivat susien heittäytyvän tietyissä tilanteissa selälleen ja päättelivät, että korkeampiarvoinen susi selättää alempiarvoisensa osoittaakseen johtajuuttaan.

70-luvun kirjallisuus

70-luvulla tutkimus levisi maailmalle biologi David L. Mechin vuonna 1970 julkaiseman kirjan Wolf: The Ecology and Behavior of an Endangered Species myötä. Kirjan myötä johtajuusteoria alkoi levitä myös koiramaailmaan, koska oletuksena oli, että koira on periytynyt sudesta ja se käyttäytyy samalla tavalla, vaikka kyseessä on kaksi eri lajia. Jo vuonna 1974 julkaistussa Anders Hallgrenin Koiraongelmia ja ongelmakoiria -kirjassa on maininta tiukasta arvojärjestyksestä.

Kohti 2000 -lukua ja uusia tutkimuksia

Kuitenkin R. Schenkelin tutkimuksen tulokset todettiin myöhemmin virheellisiksi ja puutteellisiksi, koska susien käyttäytymistä tulkittiin väärin. Tutkimukset perustuivat eläintarhoihin vangittuihin, huonoissa oloissa eläneisiin, stressaantuneiden yksilöiden käyttäytymiseen, ei villinä luonnossa eläviin lajitovereiden. Myöhemmin tutkimukset ovat paljastaneet, että tyypillinen susilauma koostuu lisääntyvästä parista ja vaihtelevan kokoisesta joukosta niiden eri-ikäisiä pentuja, eli suhteet lauman sisällä on enemmän vanhemmalliset ja perustuvat mm.yksilöiden kokemukseen. Myöskin alistuminen eli selälleen heittäytyminen perustuu yksilön omaan haluun miellyttää toista yksilöä. Käytökseen ei siis liity alistamista tai väkivaltaa, vaan yksilö tekee sen omasta halustaan.

Viimeiset 20-vuotta Mech on tehnyt työtä sen eteen, että saisi korjattua julkaisemansa virheellisen tiedon susien laumakäyttäytymisestä ja kirjoittaa tästä myös kotisivuillaan.

Onko koirien välillä laumakäyttäytymistä?

Tohtori Frank Beach tutki yli vuosikymmenen ajan koirien laumakäyttäytymistä. Hänen tutkimustulostensa mukaan koirilla on jonkinlainen statushierarkia, mutta se perustuu siihen, että statukseltaan korkein yksilö ei hallitse toisia koiria, vaan olemassa olevia resursseja eli koiraa kiinnostavia asioita.

Eläinten käytöstutkimuksissa on todettu, että eri lajit eivät laumaudu keskenään. Ihmiset ja koirat eivät siis pysty muodostamaan laumaa. Ihminen mahdollistaa koiralle erilaisia resursseja, jotta ihmisen kanssa eläminen on koiralle kannattavaa.

Tutkija Àdám Miklósin mukaan ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutus täyttää pikemmin ystävyyden kuin susilauman tunnusmerkit.