22.06.2020

Minkä rotuisen koiran valitsisin? Koirarodun valinta

Maailmassa on yli 400 erilaista koirarotua. Rodun valinta on usein haastavaa ja aiemmat kokemukset tietyn rotuisista koirista sekä tietyn rodun miellyttävä ulkomuoto ovat yleensä ne painavimmat kriteerit, joiden perusteella tiettyyn rotuun päädytään. Kuitenkin rodun valinnassa tulisi kiinnittää huomiota täysin muihin seikkoihin kuin ulkonäköön tai aiempiin kokemuksiin.

Olet päättänyt hankkia koiran. Se on suuri päätös, jota ei kevyin perustein ole tehty. Koiran hankinta sitouttaa sinut keskimäärin 10 - 15 vuoden ajaksi huolehtimaan päivittäin toisesta eläinlajin yksilöstä. Koska kyseinen aikaväli on melko pitkä jo ihmiselämässäkin, kannattaa koiran hankintaprosessi saattaa loppuun huolella. Rodun valintaan kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, ja tehdä pohjatyö kunnolla. Koiran omistamisen tulisi lähtökohtaisesti tuottaa iloa. Liian haastava rotu, vaativa luonne, energisyys tai haastava turkinhoito saattaa tuoda omistajalleen 10 - 15 vuoden taakan.

Ulkonäkö on kriteerilistan pohjalla

Monen omistajan koirarodun valinta perustuu koiran miellyttävään ulkonäköön. Ulkonäön kuitenkin pitäisi olla kriteerilistan pohjalla. Vaikka koiran ulkonäköä katselee päivittäin, harmittaa silmälle ei niin miellyttävä rotu vähemmän kuin rotu, joka tekee päivittäisestä elämisestäsi haastavaa erilaisten ongelmakäyttäytymisten vuoksi. Seuraavat kouluttajan listaamat kriteerit jokainen asettaa itse tärkeysjärjestykseensä, mutta niitä ainakin kannattaa oman arjen kannalta miettiä, mitkä ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä.

Alkuperäinen käyttötarkoitus ja käyttäytymistarpeet

Jokainen koirarotu on luotu jotain käyttötarkoitusta varten. Jotkin seurakoirarodut on luotu vain olemaan ihmiselle silmäniloksi ja seuraksi, mutta moni rotu on luotu tekemään jotain työtä. Koirarodut on lajiteltu kansainvälisen kenneljärjestön FCI (Fédération Cynologique Internationale) mukaan 10 roturyhmään niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Sen sijaan että miettisit mitä varten koira on jalostettu, sinun tulee miettiä pystytkö tarjoamaan koiralle sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvää tekemistä tai jotain muuta tekemistä, missä koira pääsee toteuttamaan rodulleen tyypillisiä käyttäytymistarpeita. Mikäli koira ei pääse toteuttamaan sille tyypillisiä asioita, puutokset purkautuvat usein ei toivottuna käyttäytymisenä, kuten haukkumisena, turhautumisena, tuhoamisena tai aggressiona. Mieti siis ensin, pystytkö tarjoamaan koiralle kodin, jossa se pystyy käyttäytymään lajilleen ja rodulleen tyypillisellä tavalla. Tämä on koiran hyvinvoinnin perusta.

Liikunnan ja tekemisen määrä

Monet koirat tarvitsevat paljon aktiviteettia ja tekemistä voidakseen hyvin. Aktiviteetin määrään vaikuttaa paljolti koiran rotu ja yksilölliset tarpeet. Jos koiran rotu on jalostettu tekemään työtä, se luultavasti tarvitsee päivittäin enemmän tekemistä kuin seurakoirarotu. Koiran tulisi saada liikkua mahdollisimman monipuolisesti 1 - 3 tuntia päivässä ja päästä tekemään lajilleen tyypillisiä asioita: haistelemaan, tutkimaan ja tarkkailemaan ympäristöä. Pelkällä liikunnalla koiran energianpurkutarpeet tuskin tyydytetään, vaan koiralle tulee tarjota mieluisaa tekemistä erilaisten aktivointi- ja virikkeistämistehtävien avulla, tai erilaisten harrastusten muodossa.

Turkinhoito

Monella koiralla turkinhoito vaatii paljon aikaa. Turkin hoitamatta jättäminen tai hoidon laiminlyönti on eläinsuojelurikos. Tutustu siis huolellisesti etukäteen kuinka paljon valitsemasi rodun turkinhoito vie aikaa. Trimmattavienkin rotujen turkkia pitää hoitaa säännöllisesti, jotta koiran iho voi hyvin. Tärkeää on miettiä, paljonko itsellä on aikaa ja viitseliäisyyttä turkinhoitoon. Joidenkin koirien turkkia hoidetaan päivittäin. Useimpien rotujen kuitenkin vain viikoittain tai harvemmin.

Koulutettavuus

Kun hankit koiraa, on tärkeää miettiä osaatko kouluttaa sitä. Helpompien koirarotujen kouluttaminen onnistuu usein vähemmänkin koirakokemusta omaavalta, mutta luonteeltaan haastavampien, kuten palveluskoirarotujen kouluttaminen vaatii aika paljonkin osaamista, jotta koirasta kasvaa yhteiskuntakelpoinen yksilö. Rodut jotka on jalostettu tekemään töitä ihmisen kanssa, ovat lähtökohtaisesti helpompia kouluttaa, koska ne haluavat työskennellä ihmisen lähellä. Itsenäisempään työskentelyyn jalostetut rodut voivat olla hankalammin motivoitavissa, joten kouluttaminen vaatii kouluttajalta osaamista, kärsivällisyyttä ja joskus hieman mielikuvitustakin oikeiden motivointikeinojen löytämiseksi.

Luonne

Koiran luonteen tulisi kriteerinä olla listan kärkipäässä. Yksin asuva koiranomistaja kaipaa koiraltaan erilaisia luonteenpiirteitä kuin lapsiperheen koiralta odotetaan. Mieti kuinka avoimen koiran haluat ihmisiä ja toisia koiria kohtaan vai onko pieni pidättyväisyys hyvästä. Onko koiran vahtitaipumus toivottua. Elämän menoisessa kodissa koiralta vaaditaan hyviä hermoja ja yleisesti ottaen perhekoiriksi hyvin soveltuvat seurakoirat ovat kaikilta luonteen osa-alueilta melko tasaisia. Hyvää harrastuskoiraa etsivä kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen, toimintakykyyn ja temperamenttiin. Pelko ja aggressiivisuus ovat kaikille koiraroduille ei toivottuja ominaisuuksia.

Terveys

Jokainen koiranomistaja toivoo, että koira pysyisi mahdollisimman terveenä. Koirissa esiintyy erilaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka hankaloittavat niin koiran kuin omistajankin elämää. Rotujen terveystilanteissa on merkittäviä eroja, joten kannattaa tutustua rodun terveystilanteeseen. Rodun terveystilanne selviää usein rotuyhdistykseltä kysymällä ja rodun kasvattajia haastattelemalla. Yleisesti ottaen alkukantaisemmat koirarodut ovat terveempiä, koska niiden jalostus perustuu enemmän koiran käyttöominaisuuksiin kuin ulkonäköön. Ulkomuotoinen koiranjalostus on saanut aikaan moniin rotuihin elämänlaatua heikentäviä sairauksia ja jopa pahoja geenimutaatioita, jotka vastaavat ihmisten vakavia kromosomipoikkeavuuksia, eli vakavaa vammaisuutta. Kannattaa siis harkita tarkkaan minkälaista koiranjalostusta haluaa omalla rotuvalinnallaan tukea.

Asumismuoto

Asumismuoto vaikuttaa myös siihen, minkälaista rotua kannattaa miettiä. Monet rodut eivät viihdy liian tiheään asutussa ympäristössä. Liialliset ärsykkeet ja äänet voivat saada koiran stressaantumaan liiallisesta ärsyketulvasta. Kaupunkiympäristöön sopeutuvat yleensä parhaiten pienet seurakoirarodut, kun taas metsästyskoirat kaipaavat enemmän rauhaa ja luonnonläheisyyttä, jossa pääsevät toteuttamaan alkuperäisiä käyttäytymistarpeitaan. Isojen pentujen liikkuminen kerrostalon rappusissa voi olla myös pentuaikana haaste. Jotkut koirarodut ovat myös herkempiä haukkumaan kodin ulkopuolelta tuleville äänille, joten ne voivat aiheuttaa häiriöitä naapurisopuun.

Koiran koko

Koiran koko valikoituu usein asumismuodon (tila), liikunnan tarpeen ja luonneominaisuuksien mukaan. Tärkeää on miettiä, minkäkokoisen koiran huolehtimisesta pystyy itse vastaamaan. Isompi koira syö enemmän, eläinlääkärin kustannukset saattavat olla korkeammat ja hankittavat tarvikkeet ovat suurempia ja usein kalliimpia. Myös koiran hallinta on tärkeää huomioida, koska suuren koiran fyysinen hallitseminen vaatii voimia jo isoltakin mieheltä, mikäli koulutukseen on jäänyt puutteita.